Pilatsinneq naatsumik pillugu

Erlukkut kræftimut pilatsissaatit.

Pisut ilaanni pilatsinnerup kingorna naakkut anarfilerneqassaatit. Illit naakkut anarfilerneqassaguit taanna pillugu oqaloqatiginikuuatsigit.

Pilatsinnermut atatillugu ulluni 3-5-ini napparsimavimmiinnissat naatsorsuutigissavat.

Piareersarneq pingaarutilik

Pilatsinnissaq sioqqullugu oqaloqatigiinnerit

Pilatsinnissaq ullunik arlalialunnguanik sioqqullugu qanoq pineqassanersutit, sinitsinneqarnissat pilatsinnissallu pillugit oqaloqatigissavatsigit. 

Pilatsereernerpit kingorna qanoq pitsanngoriartorsinnaanersutit aammalu angerlaruit ikiortariaqaratarnissat pillugit oqaloqatigissavatsigit.

Naakkut anarfilerneqassaguit naakkut inissisimavissaa nalunaaqutsissavarput. Aamma naakkut anarfeqarfeqarneq qanoq innersoq pillugu oqaloqatigissavatsigit.

Oqaloqatigiinnermi qanigisannik ilagisaqarnissat tikilluaqqusaavutit. Marluulluni tusarnaarnissaq apeqquteqarnissarlu pitsaaqutaasinnaavoq. Oqaloqatigiinnerit assigiinngitsut marluk akornanni utaqqinissat naatsorsuutigissavat.

Pilatsinnginnermi inalukkat piareersimassaaq.

Pilatsinnginnermi inalukkannik saligummik nakorsaatitussaatit. Aamma inalukkakkut aseruuttoornissamut pinaveersaartitsisussamik antibiotikartussaatit. Peqqissaasup niviarsissap nakorsaat tunniutissavaa oqaluttuullutillu qaqugu iissaneritit. 

Angerlarsimaffinni uffassaatit

Ullormi napparsimavimmi pilatsiffissanni napparsimaviliartinnak uffarsimassaatit, qulissimassaatit atisanillu eqqertunik atisisimassallutit. Timi tamaat saliguk qalasillu assersuutigalugu vatpind-i atorlugu salilluarlugu eqqiarluarlugulu. Uffareernermi creme atoqqusaanngilat. Kukitit qalipassimagukkit piissavatit.

Lisaqarsimanak takkutissaatit

Sinitsitaaninni aqajaqqup imai puannut ingerlaarnissaat pinaveersaartinniarlugu aqajaqqut imaqassanngilaq. Taamaattumik pilatsinnissat sioqqullugu isinnginniassaatit. 

Tassa imaappoq:

• Pilatsinnissat akunnernik arfinilinnik sioqqullugu neriunnaassaatit.
• Akunnerit arfinillit sioqqullugit immummik nioqqutissianik juicenillu neqitalinnik imerunnaassaatit. Aamma immuttalinnik kaffisoqqusaanngilatit tiitoqqusaanalluunniit. Imerpalasunik akimut ersittumik soorlu imermik, saftimik, kaffemik aamma themik immuttaqanngitsunik suli imersinnaavutit.
• Akunnerit marluk sioqqullugit imigassanik nillertunik kissartunik qanoq ittunilluunniit imerunnaassaatit. Kingullertut saftit immiartorfiit marluk imissagitit innersuussutigaarput. Saftimi sukkoq merianngunermut iluaalliornermullu iluaqutaasarput.

Peqqissaasup niviarsissap piffissat eqqoqqissaartut paasissutissiissutigissavai.

Nakorsaatinik nassarit

Ulluinnarni nakorsaatitoruit, nakorsaatitit napparsimavimmut nassakkit. Taamaalilluta nakorsaatit suut pisariaqartinneritit qulakkiissavagut.

Perusuersartarfimmi atortakkatit atisallu atoruminartut nassakkit

Kigutigissaatit perusuersartarfimmilu atortakkatit, isersimmatit atisallu atoruminartut nassassavatit. Aamma fjernsynimut/radiomut/mobiltelefonimut tusarnaarutit nassarsinnaavatit.

Unitsinneqaruit

Napparsimavimmi atisanik tunineqassaatit

Napparsimavimmi atisat pilatsinnermi atugassatit tunniutissavagut. Aamma alersinik uninngatinneqarninni atugassannik tunineqassaatit. Pilatsereernermi niunni taqqakkut milikartoornissamut aarlerinannginnerulersitsisarput.

Nipaallisaatitussaatit aammullu imerpallassaatitortinneqassallutit

Pilatsinnissaq sioqqullugu nipaallisaatitortinneqarlutillu aammut imerpallassaatitortinneqassaatit.

Sinitsinneqassaatit

Sinitsinneqarlutit pilanneqassaatit. Sinitsinneqarnissannut assakkut kusertulerneqassaatit. Kusertukkut nakorsaatitussaatit sininniassagavit malugisaqannginniassagavillu. Aamma pisariaqarpat tunukkut kateterilerneqassaatit nakorsaammik nipaallisaatitalimmik.

Pilatsereernermi itertitsineq

Pilattaaneq naammassippat nakkutilliiviliaatissavatsigit. Tassani atortunik ilaatigut uummativit kassunneranik aavillu naqitsineranik uuttuutaasunik ikkusimasoqassaatit. Amerlanerit qasusarput eqqissisimaarnissartillu pisariaqartittarlugu. Akunnialuit qaangiuppata uninngavimmut utissaatit, tassani pulaartoqarsinnaavutit.

Imaarsaat kateterilu peerneqassapput

Sinitsitaaninni naakkut imaarsaaserneqarsimasinnaavutit, tassuuna imerpalasoq pisariaqanngitsoq aniasinneqartarluni. Nakasukkut kateterilertissimavutit quut puussiamut ingerlaarniassammat. Kateteri imaarsaallu sapinngisamik piaarnerpaamik piissavagut.

Tunukkut nakorsaammik nipaallisaammik kateterilertissimaguit ullut pingasut qaangiuppata piissavarput.

Ikitit nimerneqassapput

Pilattaaneq naammassippat naakkut ikitit nimerneqassapput. Nimerneri akunnerit siulliit 24-t ataannassapput. Erluiarneqarsimaguit ikikkut nimerneqassanngilatit.

Kusertutigut imilersorneqassaatit

Pilatsereernerup kingorna talinni taqqatigut kusertulerneqassaatit nammineq naammattumik imersinnaanngornissavit tungaanut.

Iltilersorneqassaatit

Pisariaqarpat siniffimmi uninnganinni qingakkut iltilersorneqassaatit.

Pilatsereernermi uninngavimmi

Uffarneq 

Akunnerit 24-t qaangiuppata uffarsinnaalissaatit.

Uninngaannarnaveersaarit

Qasuneq nukissakinnerlu nalinginnaasuupput. Taamaakkaluartoq - ullormut sapinngisamik akunnerni 8-ni - siniffimmiit makinnissat allatigullu aalanissat pisariaqarpoq, kingunerluutit assersuutigalugu taqakkut milikartoornerit, puakkut aseruuttoornerit nukilaallinerillu pinngitsoortinniarlugit. Sapinngisamik taamaallaat sininniaraangavit eqqissisimaarniaraangavillu siniffimmiittarnissat misiliguk.

Anniaruit oqarit

Pilatsereernermi annialaarnissat naatsorsuutigissavat. Anniaruit iluaallioruilluunniit oqarfigitigut ikiorniassavatsigit. Itisuumik anersaartorsinnaanissannut, quersorsinnaanissannut siniffimmiillu makissinnaanissannut anniaativit katsorsarneqarnissaat pingaaruteqarput.

Naatit allaqqissapput

Pilatsereernermi ullut siulliit 1-2 naatit sukangasutut misigisimanarsinnaapput. Nilertaleruit iluaallakkumaarput.

Pilatsereernerup kingorna ullut 2-3 qaangiuppata siullermeerlutit anassaatit. Naatit aallarteqqinniarlugit anarsaammik tunissavatsigit. Nerinikkut, imernikkut aalanikkullu nammineq ikiuunnissat aamma pingaaruteqarpoq.

Pilatsereernerup kingorna piffissami siullermi anap assigiinngisitaartuunera takkutikulaneralu nalinginnaasuupput. Aamma angerlaruit taamaassaaq. Anat qaammatip iluani nalinginnaasunngunngippat nakorsarisat attavigissavat.

Naakkut anarfilerfik

Naakkut anarfilerneqarsimaguit taanna pillugu annertunerusumik paasitinneqassaatit.

Angerlartinneqarputit

Amerlanerit pilatsereernermi ullut 3-5 qaangiukkaangata angerlartinneqarnissamut piareertarput. 

Angerlaqqinneq

Angerlaqqereeruit suut eqqumaffigisariaqarnerlugit tullinnguuttuni takusinnaavatit.

Pilatsinnermit ikit

Ikikkut anniartarneq nalinginnaasuuvoq. Ikikkut mattuteqartariaqanngilatit, aatsaat seerisumik aniasoqarpat.

Manngertittoornaveersaarit

Ullut tamaasa anartassaatit. Innersuussutigissavarput Magnesiamik anarsaatitussasutit. Iisartagaapput pisiniarfinni pisarineqarsinnaasut. Imerluartarnissat eqqaamajuk (ullormut minnerpaamik 1,5-2 literit). Timmileruit Magnesiatorunnaassaatit. 

Anavit nalinginnaasunngoqqinnissaanut sapaatit akunneri arlallit ingerlasinnaapput. 

Nakorsaatinik nipaallisaatituinnarit

Anniartillutit nakorsaatinik nipaallisaatitornerit unitsissanngilat. Amerlanerit ullut 8-10 nipaallisaatitortarput. 

Nakorsaatinik nipaallisaatinik napparsimavimmiit tunineqassaatit. Aamma nakorsaatinut allattorsimaffimmik malitassannik tunineqassaatit.

Anniaativit sanitigut katsorsarneqarnissaat pisariaqartikkukku attavigissavatsigut.

Paarinera eqqiluisaarnerlu

Uffaraangavit taamaallaat kuutsitsivigitittassaatit

Kuutsitsivigitissinnaavutit, kisianni imarmi nalunnguarneq, uffarfimmi kinisimaarneq naluttarfimmiluunniit nalunnguarneq pinaveersaartissavatit ikip kiluerneqarnerata ullup ataatsip imaluunniit ikip qalippernerata katannissaata tungaanut, aseruuttoornissamut aarlerinarnerulersitsisarmata.

Annikitsunik akulikitsunik proteinilinnik nerisarit imerluartarlutillu 

Pilatsinnerup kingorna nererusussusikinnerusinnaavutit. Ullormut 6-8-riarlutit nukissartaqarluartunik proteineqarluartunillu nerisarnissat innersuussutigaarput. Assersuutigalugu immunnik nioqqutissiat, neqit, aalisakkat manniillu proteineqarluartuupput. Nerliutivit ilaat proteinimik najoqqartagaasinnaapput, taakku apotekimi nammineq pisiarisinnaavatit. 

Imerluartassaatit ajornanngippat ullormut 1½-2 literit.

Ikinnit seerisumik aniasoqarpat mattusikkit.

Ikivit ilaat seerisumik aniasoqarpat mattutilersinnaavat. Ikinnit seerisumik aniasoqanngippat mattusernissaat pisariaqanngilaq. 

Aalaneq eqqissisimaarnerlu

Ulluinnarni suliarisartakkavit isumageqqilerneri

Angerlaruit ulluinnarni suliarisartakkatit isumageqqilersinnaavatit pisarnittullu aalaqqilerlutit. Timit tusarnaaruk nakorsaatinillu nipaallisaatinik annernarunnaarsinneqarsinnaanngitsumik annialeraangavit unikaallattarlutit.

Pissutsit nalinginnaasut

Klipsit kiluillu peertinneri

Klipsit kiluillu ikinnik matoqqasitsisut pilatsereernermit ullut 10-12 qaangiuppata peerneqassapput. Danmarkimiikkuit uagut piissavagut. Taamaanngippat nammineq nakorsarisavit piissavai.

Napparsimasutut nalunaarneq

Piareersimasutut misigisimaleruit suliartoqqissinnaavutit atuariartoqqissinnaallutilluunniit. Amerlanernut sapaatit akunneri 3-4 qaangiukkaangata taamaaliortarput, suliffinnili oqimaatsulerisaruit sivisunerusumik utaqqisariaqarsinnaavutit. Piffissami sivisunerusumi napparsimasutut nalunaarniaruit nammineq nakorsarisannut taamaaliorsinnaavutit.

Kingunerluutaasinnaasut

Pilattaanerni tamani kingunerluuteqarnissaa aarlerinaateqartarpoq. Pissutsinik immikkut aarlerinartumik inissisimatitsisoqarpat taakku ilinnut oqaloqatigiissutigissavagut.

Kingunerluutit pinasuartut 

Kingulerluutit pinasuartumik katsorsarneqartariaqarput. Taakku assersuutigalugu tassaapput:

• Puallunneq
• Pilatsinnermit ikimi aseruuttoorneq
• Niukkut taqqamik milikartoorneq
• Inalukkakkut qillassattoorneq

Taamaattumik ima pisoqarnerani erngertumik uatsinnut attaveqarnissat pingaaruteqarpoq:

• kissarneqaruit
• ikimi ataatsimi arlalinniluunniit aappillertooruit, marniliortoqarpat pullattoqarpalluunniit
• anniarnerit sakkortusippat 
• anersaartorniarnermik ajornartorsiuteqaruit
• meriaruit
• ulluni marlunni anarsimanngikkuit

Kingunerluutit allat 

Taakku assersuutigalugu tassaasinnaapput nikuinniarnermik ajornartorsiuteqarneq, nunusinnaannginneq utsukkullu panertoorneq. Kingunerluutinik nalaataqaruit nakorsamut attaveqassaatit. 

Inuit ilaat kingunerluutit qaangertarpaat, ilaasali atugariinnartarpaat. Tamannali ukiup ataatsip qaangiunnerani aatsaat nalilerneqarsinnaasarpoq. 

Oqarasuaatikkut sianernissaq killeqanngilaq

Danmarkimiikkuit immikkoortortamut "oqarasuaatikkut killeqanngitsumik sianersinnaavutit". 

Pilatsittunut uninngasarfik K1, Bispebjerg Hospital 

Oqarasuaat: 38 63 50 27 
Piffissaq sianerfissaq: ataasinngorneq-tallimanngorneq nal. 08.00-14.00 
Pinasuartunik kingunerlutsitsinermi ulloq unnuarlu sianertoqarsinnaavoq.

Pilatsittunut uninngasarfik K5, Bispebjerg Hospital 

Oqarasuaat: 38 63 59 60 
Piffissaq sianerfissaq: Arfininngorneq-sapaat, nal. 08.00-14.00 
Pinasuartunik kingunerlutsitsinermi ulloq unnuarlu sianertoqarsinnaavoq.